sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulukukkoo pukkoo

Onneksi viimeisetkin paketit on nyt hoidettu. Eilen työstin vanhimmalle veljelleni perinteiseen tapaan joulukukon ja samalla pienen kukon myös itselle. Tänään meiltä matkaan lähti myös Itsenäisyyspäivältä tuttu suklaakakku, joka kruunattiin Budabesteillä. Seuraavaksi alkaakin jouluruokien valmistelu.. toki siellä ruokakaupassakin on sitä ennen käytävä... 


Se pienempi ja jo tuhottu kukko.

Kalakukko 1 iso tai keskikokoinen ja pieni

Kuoritaikina:
3 dl vettä
2 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja
n. 25g voita tai öljyä

Täyte:
n. 1200g lohifilettä tai muuta kalaa
n.200g pekonia tai kylkisiivuja
1 rkl riisiä
suolaa
voiteluun voita

  • Tee kuoritaikina sekoittamalla kaikki ainekset yhteen. Ota pieni pala taikinaa talteen siltä varalta, että kukkoa tavitsee paikata paiston aikana. Kaulitse loppu taikina jauhotetulla pöydällä soikeaksi levyksi (keskeltä noin sentin paksuiseksi ja reunoilta ohuemmaksi). Nosta levy valmiiksi leivinpaperin päälle, jotta valmista painavaa kukkoa on helpompi siirtää.
  • Aloita kukon kasaaminen. Ripottele alimmaiseksi hieman riisiä, jotta enin kosteus imeytyy jyviin. Laita sitten levyn keskelle kerros kalaa ja ripottele päälle reiluhkosti suolaa. Peitä kalat pekonilla tai kylkisiivuilla. Yritä tehdä kasasta tiivis. Jatka samalla tavalla, kunnes kalat on käytetty.
  • Kostuta taikinalevyn reunat vedellä ja nosta sivut ylös kukon päälle. Painele ja hiero kukko saumattomaksi vettä ja esim. veistä apuna käyttäen. 
  • Paista kukkoa 225 asteessa tunti ja voitele se sitten voilla. (Jos kukko on viheltänyt eli vuotanut, niin paikkaa vuotokohta taikinalla. ) Kääri kukko leivinpaperiin ja folioon ja paista 150 asteessa vielä noin 2-4 tuntia riippuen käyttämästäsi kalasta..
  • Voitele kukko vielä kertaalleen uunista ottamisen jälkeen ja kääri se folioon ja vielä pyyhkeeseen tai villavaatteeseen, jotta kuori pehmenee ja kalakukko jatkaa vielä muhimistaan.



perjantai 20. joulukuuta 2013

Piparista raketiksi

Miettiessäni tämän vuotista piparitaloa sain ehdotuksen tehdä jotain erilaista. Miten olis raketti? Sellanen Tintin raketti. No joo.. mikäs siinä, kokeillaan. Pikkasen suuruudenhullu idea näin jälkeenpäin sanottuna.

Suunnittelu, jonkinlaisten kaavojen teko ja itse osien paistokin vielä onnistui kunnes päästiin osien liittämiseen.  Kokeilin ensimmäistä kertaa pikeerillä osien yhdistämistä ja sehän toimi ihan hyvin kunnes toinen satsi jäi liian löysäksi ja pikeeri valui, sotki eikä kuivanut tarpeeksi nopeasti. Jossain vaiheessa napsahti raketin jalka poikki ja vaikka sain sen korjattua niin riemua siitä riitti vielä koristeluvaiheessakin kun liitos pehmeni ja jalka katkesi taas. Tällä kertaa koko rakettirakennelma kaatui ja meinasi sitä mukaa saada suorimman lentoreitin roskikseen. Hetken hengitteltyäni sain hermot kuriin ja jotenkin siitäkin sotkusta selvittiin. Lopputulos ei muistuta Tintin rakettia muuten kuin väreiltään eikä jälki ole niin siistiä kuin olisin halunnut, mutta valmistuipa se sentään. Pojottakaan se nyt lipaston päällä hamaan tulevaisuuteen.

Piparitaikina on kaupan pakastealtaasta, koska rakentelua varten se ihan passelia.




Pikeerinen Milou pääsi raketin kylkeen.

Kiltti ja hieman häijymmän oloinen lumiukko sekä koristeita joulukuuseen.


perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivän loppuhuipennus

Rauhallinen itsenäisyyspäivä. Oikeastaan aika mukava ilman kiireitä ja rientoja. Päivälliseksi Kipakkalassa tarjottiin täytettyjä lohitaskuja, perunamuusia ja ruusukaali-pekonigratiinia. Näistä ei sen enempää, koska kuvista en saanut hyviä tekemälläkään. Maut kylläkin ansaitsevat uusintayrityksen joskus myöhemmin.
Päivä päättyi linnanjuhliin ja jälkkäriin, joka koostui suklaakakusta ja vaniljamustikkajäätelöstä...




Mustikkasiirappi
200g mustikoita
1 rkl vettä
60g hillo-ja marmeladisokeria

  • Laita ainekset kattilaan ja keitä noin kymmenen minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella tai paseeraa kuoret pois siivilän avulla.


Vaniljamustikkajäätelö: (noin 4 annosta)
3 keltuaista
0,5 dl glukoosisiirappia
0,5 dl sokeri
2 dl kuohukermaa
2,5 dl kevytmaitoa
puolikas vaniljatanko

  • Halkaise vaniljatanko ja irroita siemenet veitsen avulla. Laita siemenet ja tanko kattilaan. Lisää  kattilaan kerma ja maito. Kuumenna sekoitellen kiehumispisteeseen ja poista vaniljatanko.
  • Vatkaa sokeri, glukoosisiirappi ja keltuaiset vaahdoksi.
  • Yhdistä kerma- ja keltuaisseokset ja kuumenna kattilassa uudelleen kiehumispisteeseen.
  • Anna seoksen jäähtyä ja kaada se sitten jäätelökoneeseen.
  • Jäätelön valmistuttua kaavi se pakastusrasiaan ja lisää sekaan mustikkasiirappia. Pakasta ja ota jäätelö esille vähän ennen tarjoulua, jotta se hieman pehmenee ja saat tehtyä siitä palloja.


Helppo ja nopea suklaakakku (makuja.fi) (ainakin 8 annosta)
100g voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
1,5 dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaota
1 tl vaniljasokeria
kourallinen pistaasipähkinöitä (kuorittuna ja rouhittuna)

  • Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sulata voi ja anna jäähtyä. Sekoita yhteen munat ja sokeri. Sekoita vehnäjauho, kaakao ja vaniljasokeri keskenään ja hämmennä ne munaseokseen. Sekoita lopuksi joukkoon rouhitut pistaasipähkinät ja voisula. 
  • Voitele vuoka voilla tai margariinilla ja jauhota korppujauhoilla. Paista kakkua noin 25 minuuttia. Sen kuuluu olla rapea pinnalta mutta sisältä tahmea.

Kokoa annokset lautasille. Käytä koristeluun pistaasirouhetta, mustikkasiirappia ja esim. marenkeja, joita voit tehdä jäätelön teosta jäljelle jääneistä valkuaisista.



tiistai 19. marraskuuta 2013

Tuo ihana vaivaamaton ja vaivaton leipä!

Olen ollut niin hurahtanut erilaisiin arkarteluihin ja käsitöihin, että ruokapuoli on jäänyt muiden intoilujen jalkoihin. Jotain hehkutettavaa sentään tältäkin saralta löytyy...nimittäin tämä leipä, joka on kiertänyt ruokablogeja jo pitkän tovin, mutta päätyy vasta nyt näille sivuille. Leipä kulkee vaivaamattoman ja vaivattoman leivän nimellä ja on todella sitä kumpaakin. Taikina laitetaan illalla tekeytymään, kohotellaan seuraavaan päivään ja paistetaan. Upean rapea kuori ja pehmeä sisus saadaan paistamalla leipä valmiiksi kuumennetussa uunipadassa. 

Tällä kertaa muutin normaalitaikinaa korvaamalla desin vehnäjauhoja leseillä ja hyvää tuli. Sen sijaan paistaminen uunivuoassa folion alla ei vetänyt vertoja kannelliselle padalle. Vaan olisihan se pitänyt tajuta! Kuuma kansi takaa hienon kuoren myös leivän yläpintaan... pata on siis se juttu- daa! No varmasti muistan sen nyt jatkossa...

Vuoassa folion alla paistettu leipä. Kannellisessa padassa kuoresta
 saa vielä rapeamman ja rouheamman.

Vaivaamaton leseleipä:
6 dl vehnäjauhoja 
1 dl lesesekoitusta tai muita leseitä (voit korvata leseet vehnäjauhoilla)
2 tl suolaa
0,5 tl kuivahiivaa
3,5 dl lämpöistä vettä

  • Sekoita kulhossa kuivat aineet sekaisin ja lisää lämmin vesi. Sekoita taikinaksi puuhaarukalla ja peitä kelmulla.
  • Kohota ainakin 12 tuntia.
  • Kaavi taikina jauhotetulle pöydälle, lisää jauhoja myös taikinan päälle ja pyöräytä se palloksi. Peitä kevyesti kelmulla ja anna kohota puoli tuntia.
  • Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen ja laita kannellinen pata uuniin.
  • Pudota taikinapallo kuumaan pataan ja paista kannen kanssa puoli tuntia. Nosta kansi pois ja paista vielä 15 minuuttia.

torstai 31. lokakuuta 2013

Halloween cupcakes ja hirrrrveen hirrrrveen hyvä kuorrute...


Halloween lipuu tänä vuonna ohitseni ilman sen suurempaa huomiota. Ihan ilman halloween härpäkkeitä ei kuitenkaan tarvinnut olla, löytyi kaapista sentään teeman sopivia cupcake-koristeita! Enää tarvittiin sisustat koristeille..

Suklaisten muffinien resepti löytyi Kinuskikissan leivontakirjasta, mutta kuorrutukseen halusin kokeilla jotain uutta. Ohjeita selailtuani päädyin KakkuKatrin blogiin, josta löytyi minulle aivan uudenlaisen kuorrutteen ohje. Vehnäjauho kuorrutteen teossa hiukan ihmetytti, mutta ai jai että kuorrute osasikin olla hyvää! Pehmeää, täyteläistä ja helposti pursotettavaa, huippua! Tätä teen ehdottomasti toistekin ja kenties kokeilen maustaa kuorrutetta muutenkin kuin hippusella mandariinin kuorta.

Koristeet tilasin viime vuonna Ullanunelma-verkkokaupasta.

Suklaa-muffinit: Ainakin 12 kpl (Kirjassa nimellä Pääsiäispupun nougat-muffinit)

150g voita tai margariinia
1,5 dl sokeria
2 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa tai kermaa
n. 80g Nougat - tai maitosuklaata 

  • Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksi kerrallaan samalla vatkaten. 
  • Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne taikinaan vuorotellen maidon/kerman kanssa.
  • Paloittele suklaa paloiksi.
  • Laita lusikallinen taikinaa muffinivuokaan, aseta päälle pala suklaata ja peitä se taikinalla.
  • Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia.
  • Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.


kuorrute:
5 rkl vehnäjauhoja
2,5 dl maitoa
1 tl vaniljasokeria
225g voita
2 1/4 dl sokeria
(mandariinin kuori raastetuna)

  • Laita kattilaan maito ja vehnäjauhot. Sekoittele keskilämmöllä kunnes seos sakenee, nosta sen jälkeen kylmään jäähtymään.
  • Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi, lisää vaniljasokeri.
  • Yhdistä maito-jauhoseos ja voi-sokeriseos. Vatkaa ainakin 3 minuuttia, jotta saat kuorrutteesta kuohkeaa ja kermavaahdon kaltaista. (Lisää pestyn mandariinin kuoriraaste.)
  • Pursota tai levitä kuorrute lusikalla muffinssien päälle.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ai mikä mustajuuri?

Keväällä nappasin multaan mustajuuren siemenia ilman hajua siitä mitä olin kasvattamassa. Kävi myös mielessä ettei ainuttakaan vartta nousisi mullasta, mutta toisinpa kävi. Ei sato nyt suuren suuri ollut, mutta maistelemaan päästiin. Tein sosekeittoa ja testasin muutaman ohuen varren myös maitokermassa haudutettuna. Keitto oli samettisen pehmeää ja se sopisi loistavasti syksyisen menun alkukeitoksi. Haudutettu mustajuuri oli myös hyvää, mutta seuraksi lurahti hieman liikaa voisulaa, joten maku oli vähän turhan raskas.

Mutta siis mikä mustajuuri? 
Kotimaiset kasvikset sivusto kertoo seuraavaa: mustakuorinen ja valkomaltoinen mustajuuri on 20-30 cm pitkä juuri, joka kasvaa Välimeren maissa  ja Aasiassa luonnonvaraisena. Sukulaisuus voikukalle paljastuu viimeistään kuorintavaiheessa, jolloin maitiaisnestettä alkaa tihkua mallosta. Tästä syystä kuoriminen kannattaa tehdä juoksevan veden alla ja juuret tulee laittaa heti kuorimisen jälkeen sitruunalla terästettyyn veteen jotteivat ne tummu. Maultaan ja käyttötavoiltaan mustajuuri muistuttaa parsaa ja sopii käytettäväksi esim. keittoihin, gratiineihin, muhennoksiin ja salaatteihin.




Mustajuurisosekeitto rapeilla suppilovahveroilla (kahdelle):
500g mustajuuria
1 pieni sipuli 
1 jauhoinen peruna
1 tl voita
n. 4 dl maitoa 
2 dl kuohu- tai ruokakermaa
mustapippuria
suolaa
( sitruunan mehua )
( aavistus hunajaa )

Pinnalle:
n. 1 dl kuivattuja suppilovahveroita
voita

  • Kuori ja paloittele mustajuuret ja nosta ne heti sitruunalla maustettuun veteen. 
  • Kuori peruna ja sipuli. Lohko peruna, silppua sipuli.
  • Laita paksupohjaiseen kattilaan voi ja kuullota siinä sipuli. Lisää perunalohkot ja mustajuuret, kuullota hetki lisää. Lisää maito ja kerma ja keitä kunnes juuret ja perunat ovat pehmenneet.
  • Soseuta keitto ja mausta suolalla ja pippurilla. Tarkista maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan. (Sitruunamehulla saat hapokkuutta kun taas hunaja pyöristää makua.)
  • Liota suppilovahverot vedessä, jotta ne turpoavat.
  • Purista vesi pois ja laita sienet kuumalle pannulle. Anna veden haihtua ennen kuin lisäät voin. Paista sienet reilussa voimäärässä rapeiksi ja nosta ne sitten talouspaperin päälle, jotta liika rasva imeytyy pois.


Otos kokeilusta, jossa haudutin mustajuuria kermamaidossa. 

perjantai 4. lokakuuta 2013

PULLAPÄIVÄ!

Olen koko viikon himoinnut tuoretta pullaa. Lämpimiä korvapuusteja ja lasi kylmää maitoa... tai kuppi kahvia... no joka tapauksessa pullaa! Tänään sitä oli erittäin hyvä syy tehdä. Tai oikeastaan kolme syytä: vapaa päivä, nimipäivä ja PULLAPÄIVÄ. Tänään on siis oikeastikin pullapäivä/kanelipullapäivä, jonka juhlinta lienee (kansainvälistä?) tai ainakin ruotsalaista. Länsinaapurissamme kanelipullapäivää on juhlittu jo vuodesta 1999, mutta jos tätä Suomessa on juhlittu niin totaalisesti on ohi mennyt. Tänään otin virheeni takaisin ja pyöräytin kanelista pullaa useampaakin sorttia. Mustikkapullat vaniljakreemillä jääköön pois postauksesta, koska menivät levahtamaan uunissa. Mur.


Tomusokerikuorrute kruunaa pullat.

Ananaskierrepullat: 

4 dl maitoa (kevyt- tai täysmaitoa)
1 dl ananamehua ananasmurkasta
50g hiivaa 
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
1 kananmuna
n. 14 - 15 dl vehnäjauhoja
150g pehmeää voita

täyte: (tein puolesta taikinasta ananaspullia)
pehmeää voita reilu 50g
1 (tai 2) purkki ananasmurskaa (mehu pois valutettuna) 2 tai 3 purkkia, jos teet koko taikinasta ananaspullia!
fariinisokeria
kanelia
1 kananmuna voiteluun

  • Laita ananasmurska valumaan tiheään siivilään ja ota talteen desi mehua.
  • Lisää mehu maidon joukkoon ja lämmitä seos käden lämpöiseksi. Murenna ja liota hiiva nesteeseen.
  • Lisää sokerit, suola, kardemumma ja kananmuna. Sekoita ja aloita jauhojen lisääminen. Lisää jauhoja ja vaivaa taikinaa, lisää loppuvaiheessa pehmeä voi. Taikina on valmis kun siinä on hyvä sitko ja taikina irtoaa kulhon reunoista.
  • Kohota taikinaa puoli tuntia vedottomassa paikassa.
  • Jaa taikina kahtia ja kauli toinen puolikas ohueksi suorakulman malliseksi levyksi. Levitä päälle pehmeää voita ja ohuelti ananasmurskaa. Ripottele päälle fariinisokeria ja kanelia. Rullaa ja leikkaa pötköstä reilun sentin paksuisia kiekkoja. Nostele pellille ja anna kohota.
  • Voitele pullat ja paista 200 asteessa reilu 10 minuuttia tai kunnes ovat kauniin ruskeita.




Tahmeat fariinisokeri pullat:

Puolet pullataikinasta.

täyte:
reilu 50g pehmeää voita
fariinisokeria
kanelia

Levitä kaulitun taikinalevyn päälle voita, fariinisokeria ja kanelia. Rullaa ja leikkaa kiekoiksi tai korvapuustien tapaan. Voit myös paistaa pullat esim. kuivakakkuvuoassa, jolloin saat kauniin pullakranssin.